29/12/2020

MEIDÄN JOULU RUKALLA


Lumista joulukuun viimeistä viikkoa! Tänään vähän joulukuulumisia viime viikolta, jonka vietimme Rukan upeissa tunturimaisemissa jälleen kerran: tämä oli laskujeni mukaan jo kolmas joulu, jonka vietimme pohjoisessa ja ensi vuonna on tarkoitus jatkaa rakkaaksi muodostunutta perinnettä. 

Tämä joulu oli siinä mielessä meille aivan erityinen, että meillä oli reissulla ensimmäistä kertaa alle kuukauden ikäinen pieni perheenjäsen mukana ja kyllähän se reissuun lähtö noin pienen kanssa hieman etukäteen jännitti. Erityisesti pohdimme, miten pitkästä meno- ja paluumatkasta selvitään. Menomatkalle buukkasimme aiemman Rukan syyslomamme tapaan hotellihuoneen Scandic Kuopiosta, jotta reissun teko ei tuntuisi liian raskaalta. Se osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi. Oli kiva rentoutua hotellin aamiaisella suhteellisen hyvin nukutun yön jälkeen ja jatkaa siitä sitten ajomatkaa kohti pohjoista. Rukalle kuitenkin ajaa Helsingistä noin 9 tuntia ja siihen vielä pysähdykset päälle, joten pienten lasten kanssa matkatessa reissuun kannattaa todella varata aikaa. Vauvan selkä ei myöskään tykkää liian pitkästä turvakaukalossa istumisesta, joten taukoja kannattaa senkin vuoksi pitää vähintään 1-2 tunnin välein.


Olimme reissussa viikon verran ja perille tutulle mökille saavuimme lauantai-iltana. Oli niin huikea fiilis nähdä taas pitkästä aikaa lunta! Täällä eteläisessä Suomessa kun ollaan koko loppusyksy ja talvi kärvistelty kovin sateisissa keleissä eikä tunnelma ollut kovin jouluinen vallitsevan koronatilanteen vuoksi vesisateiden keskellä. Teki siis todella hyvää vaihtaa hetkeksi maisemaa ja nauttia lumesta ja tuntureiden kajosta. 

Meidän perheen marras- ja joulukuu ovat olleet sen verran hektisiä, että halusimme tänä vuonna pyhittää jouluviikon ennen kaikkea perheen kanssa yhdessä oloon, lepäämiseen ja kevyeen ulkoiluun. Päätimme jo ennen matkaa, että tänä vuonna emme laskettelurinteisiin suuntaa, vaan keskitymme hiihtelyyn ja kävelylenkkeihin. Itse en ole saanut vielä edes lupaa laskettelun tai ylipäänsä mitään nopeita suunnanmuutoksia sisältävien lajien aloittamiseen, joten odotan mieluummin suosiolla vielä hetken ja annan kropan toipua. Tietysti hieman haikea fiilis, kun syyslomallakaan en rinteisiin päässyt raskauden vuoksi, mutta kyllä sitä ehtii myöhemminkin laskettelemaan.




Mitä muuta mökillä ja Rukalla tuli sitten tehtyä? Ainakin saunottua paljon, nautittua takkatulen loimusta glühweinin kera, poltettua kynttilöitä ja syötyä hyvin. Tänä vuonna emme koronatilanteen vuoksi halunneet viettää aktiivisesti aikaa Rukankylän ravintoloissa ja siksi mökillä tuli kokkailtua itse päivittäin. Rukan parhaat burgerit tarjoavassa Ruok Burgerissa tuli käytyä, samoin Pisteessä, jossa lämmittelin beben kanssa miehen ja esikoisemme viihtyessä pulkkamäessä. Täytyy vielä kehua tässä yhteydessä Rukankylän Kotipizzaa, josta sai tilattua kotiinkuljetuksella mökille tuoretta pizzaa - yhden päivän pelastus!

Rukalla ei tänä vuonna nähty perinteistä soihtulaskua ja jouluhartausta ja joulupukin vierailu Rukankylässä jäi myös ensi vuoteen. Onneksi vietimme viime vuonnakin jouluviikon Rukalla, joten sieltä oli vielä muistissa ihania muistoja eivätkä tämänvuotiset rajoitukset meitä haitanneet. Rukalla vietettyihin jouluihimme on kuulunut toki olennaisena osana aina nimenomaan Rukankylässä ja Ruka Valleyssa vietetyt ulkoiluhetket, after ski -meiningit ja ravintoloissa lounastaminen, joten tietysti varmasti kaikki toivomme, että tämä koronatilanne tästä pian hellittää ja asiat palaavat normaaleiksi.



Odotettu h-hetki eli jouluaatto starttasi meillä tänäkin vuonna Joulupukin Kuumaa Linjaa kuunnellen ja Lumiukkoa katsellen. Koko päivä oli todella onnistunut ja aikataulut osuivat hyvin nappiin. Päästiin aloittelemaan jouluillallista alkuillasta ja sen jälkeen vuorossa oli joulusauna. Rukan mökin sauna on todella ihana - juuri sellainen perinteinen kunnon sauna - joten siellä rentoutuu aina ihan eri tavalla kuin omassa kotisaunassa. Jouluaaton illallispöytään katoimme lemppariherkkujamme mädistä silleihin, graaviloheen ja kinkkuun. Erityisesti muikun-, siian- ja kirjolohenmäti maistui blinien kanssa tarjottuna Jonatanille niin hyvin, että hän ei kovin paljon muuta jaksanutkaan jouluillan herkuista syödä. Poislukien tietysti loppuillan suklaakonvehdit, haha.

Tällainen oli meidän joulu tänä vuonna ja taas jäi paljon kivoja muistoja perheen kanssa vietetyistä yhteisistä hetkistä. Nyt valmistaudun henkisesti jo ensi vuoteen - toivottavasti teillä oli ihana joulu ja palataan taas pian!


SHARE:

15/12/2020

OUR LITTLE PRINCESS IS HERE ♥

Joulukuun puoliväliä viedään ja tässä viimeisen kahden viikon aikana meidän maailma on täysin mullistunut. Kävi nimittäin niin, että meidän pikkuneiti ehti kuin ehtikin syntyä marraskuun puolella, vaikka itse veikkaisin että hän menisi todennäköisesti joulukuun puolelle. Mutta hyvä näin ja samalla toiveeni siitä, että molemmat lapsemme ovat syntyneet marraskuussa, toteutui ♥

Tätä kirjoittaessani en voisi olla tyytyväisempi, sillä nyt kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen meillä alkaa löytyä jo alustava päivärytmi minin kanssa ja pilkahduksia hänen persoonastaankin olemme nähneet. Todella hymyileväinen, ketterä ja aktiivinen kommunikoija tuntuu hän olevan (plus kova syömään!) Jo syntymähetkellä minillä oli paljon tummaa tukkaa ja ihanan siniset isot silmät. Nyt hiusten sävy on alkanut selkeästi vaalentua ja veikkaan hänestä tulevan aika vaalea esikoisemme tavoin. Pikkuneidin mitat olivat 3695 g ja 49 cm, joten hän oli todella samankokoinen kuin esikoispoikamme (3685 g / 52 cm).

Meidän baby syntyi suunnitelmiemme mukaisesti Jorvissa, jonne hakeuduimme heti selkeiden supistusten alettua sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Neiti syntyi maanantaiaamuna hieman klo 10 jälkeen ja hauskasti pistin merkille, että juuri silloin satoi lunta aivan kuten neljä vuotta sitten marraskuun alussa syntyneen esikoisemme syntymähetkellä. Pääsin kotiutumaan sairaalasta vauvan kanssa jo heti seuraavana päivänä lounaan jälkeen, mikä oli todella ihana juttu. Onhan se vauvan hoitaminen ja uuteen tulokkaaseen totuttelu niin paljon kivempaa kodin rauhassa. Jorvin henkilökunnalle vielä kiitos hyvästä tiimityöstä, jolla homma vietiin maaliin!

Miten sitten itse voin? Aluksi kaikki on tietysti aikamoista toteuttelua uuteen ja olenkin nyt keskittynyt ennen kaikkea lepoon ja palautumiseen. Täytyy ihan rehellisesti todeta, että viimeiset pari viikkoa ennen babyn syntymää olivat aika tuskaa fyysisen jaksamisen puolesta. Onneksi fiilis on tällä hetkellä todella hyvä, sillä olen palautunut nyt omiin entisiin mittoihini ja paino on nyt jopa hieman alhaisempi kuin raskauden alussa. On kyllä uskomatonta, mihin naisen keho pystyy! Synnärille lähtiessä painoa oli tullut yhteensä n. + 10 kg ja nyt se kaikki on "heitetty" pois. Ihan mieletöntä ja oli hassua, kuinka sitä aluksi synnytyksen jälkeen jopa kaipasi vähän sitä tuttua ja turvallista mahaa. Joka tapauksessa tästä on hyvä jatkaa palautumista eteenpäin ja olen niin tyytyväinen, että babyn synnyttyä myös alkuun oikutellut alaselkä on vahvistunut ja tuntuu nyt normaalilta.

Kaikki vauvavarusteet, jotka meillä oli pitkälti jo valmiina esikoisen jäljiltä, ovat päässeet aktiiviseen käyttöön ja vaunulenkeilläkin on jo käyty. Tärkeimmät varusteet vauvavuonna voisi toimia ihan omana postauksenaan, koska näin kahden lapsen äitinä sitä on jo enemmän kokemuksen tuomaa tuntumaa siihen, mitä varusteita oikeasti tarvitaan ja mitkä ovat osoittautuneet turhiksi hankinnoiksi. Lähtökohtaisesti vältimme uusien juttujen hankkimista, sillä haluamme pitää kodin niin minimalistisena kuin mahdollista ja välttää turhaa tavaran kertymistä. Mooseskori, jonka hankin syksyllä tulevaa miniä varten, on osoittautunut erinomaiseksi käytössä ja onhan se myös kaunis sisustuselementti vaaleine sävyineen.

Ihanaa joulukuun jatkoa & palataan pian!

SHARE:

27/11/2020

DUE DATE TODAY ♥

Tämä päivä on minulle aivan erityinen: ei suinkaan siksi, että tänään on Black Friday, vaan siksi että meidän tulevan beben laskettu aika on tänään ja raskausviikko 40 on täynnä ♥ Vielä ei ole ollut tarvetta lähteä kohti sairaalaa, mutta kyllähän tässä todella odottavissa ja jännittävissä tunnelmissa eletään. Itse toivon, että bebe malttaisi odottaa maailmaan tulemista vielä muutaman päivän yliaikaa, sillä tämä viikko on monessa mielessä ollut raskas - erityisesti fyysisten viime hetken vaivojen osalta - ja toivon, että saan hetken vielä kerätä rauhassa kotona voimia ennen h-hetken koittamista.

Onneksi juuri tänä iltana, kun istun parhaillaan koneen ääressä tämän postauksen parissa, olo on ollut aiempia päiviä parempi ja valoa näkyy siinä mielessä tunnelin päässä. Useamman sateisen ja kolean sisällä vietetyn päivän jälkeen koitan huomenna käydä pienellä kävelylenkillä haukkaamassa hieman happea ja pakata viimeiset tavarat meidän esikoisen hoitolaukkuun, jonka hän ottaa mukaan sitten hoitoon mennessään, kun meidän on miehen kanssa aika lähteä kohti sairaalaa. Oma sairaalalaukku on jo pakattu ja jos vain suinkin ehdin, teen siitä oman postauksen vielä ennen synnytystä.  Nämä kuvat baby bellystä ovat muuten neljän vuoden takaa, jolloin odotin esikoispoikaamme. Älkää siis hämääntykö - tyttö meille on tällä kertaa yhä edelleen tulossa ja tarkoitus olisi napata vastaavat loppuhetkien viimeiset mahakuvat viikonlopun aikana talteen.

Ihanaa viikonloppua! ♥

SHARE:
Blogger Template Created by pipdig