Mukavaa torstaita! Viime viikonloppu ja kulunut alkuviikko oli sen verran vauhdikas, että en ehtinyt tänne blogin puolelle lainkaan. Nyt on kuitenkin aika palata takaisin hieman yli viikon takaisiin Rukan talvikauden avajaisiin, joista ehdin aiemmin kirjoittelemaan
täällä. Tämänkertaisessa postauksessa valotan vähän tarkemmin toisen avajaispäivän eli lauantain kulkua. Heräsin perjantain hektisen keikkaillan jälkeen virkeänä aamiaselle ja odottavin mielin vilkuilin ulos ikkunasta, missä kunnossa rinteet ovat. Ulkona odotti luminen maisema, joten päätös lähteä rinteisiin heti aamiaisen jälkeen oli selkeä. Osa meidän bloggaajaporukastamme suuntasi ratsastusretkelle
Ruska Laukka -nimiselle ratsastustilalle ja sielläkin aamupäivä kului kuulemma varsin leppoisissa merkeissä upeita maisemia ihastellen. Ruska Laukan -ratsastusretkestä voitte lukea lisää
täältä Annan ja
Tepon blogista.
Kun sain laskukamat päälle, otin suunnan kohti Pistettä ja sen yhteydessä sijaitsevaa välinevuokraamoa. Minulla ei reissussa ollut mukana omia monoja eikä suksia, joten välinevuokraamon käyttö oli ihan must. Homma aloitettiin täyttämällä yksinkertainen lomake, jossa arvioitiin muun muassa oma taitotaso laskettelijana, ikä, pituus ja paino. Sopivat varusteet valittiin sen mukaan, vastasiko oma taso aloittelijan, harrastajan vai osaajan tarpeita. Koska itselläni oli useamman vuoden tauko laskettelusta, päädyin valitsemaan harrastajatason sukset, ja valinta osui kyllä ihan nappiin! Vuokraamani
Fischerin suksipaketti oli sopiva erityisesti Rukan loivaan Kuru-rinteeseen. Kurun lisäksi avajaisviikonloppuna oli auki myöskin Saaruan hieman jyrkempi rinne, jota tuli laskettua myös ahkerasti. Molemmat rinteet olivat hyvässä kunnossa ja pienen alkukankeuden jälkeen laskut sujuivat hienosti. En onnistunut kertaakaan kaatumaankaan, haha!
Rinteessä raikkaassa kelissä vietetty aamupäivä huipentui lounashetkeen, jota pääsimme viettämään ravintola
Rukan Kuksaan. Villiruokaan painottunut ja paikallista elintarviketuotantoa suosiva 145 asiakaspaikkainen ravintola on hiihtosesongin aikana auki joka päivä ja tarjoaa asiakkailleen lounasta ja herkkuja a' la carte -listalta. Listalta löytyy mm. muikkuja, poroa, blinejä ja nokkosnäkkäriä eli perinteisiä pohjoisen makuja pääsee täällä takuulla maistelemaan! Ravintola tarjoaa näin joulun aikaan myös ihanalta kuulostavaa
pikkujoulumenua, jota kannattaa ehdottomasti käydä testaamassa, jos matkaatte Rukalle.
Pääsin herkuttelemaan ravintolan kaudenavajaislounaalla alkumaljana nautitulla, kehoa puhdistavalla ja aineenvaihduntaa vilkastuttavalla villiyrttijuomalla, joka sisälsi muun muassa koivua, horsmaa, juolukkaa, mesiangervoa, nokkosta ja vadelmaa sekä taivaallisella mustajuurikeitolla, joka kirvoitti kehuja ja houkauksia kaikilta pöytäseurueemme jäseniltä. Pääruokana nautin mureaa Kuksan lihapataa, nokkosmuusia ja tuoretta Kuusamon rieskaa yhdessä sopivan tuhdin, hauskaan 3 litran jättipulloon pullotetun Heinrichin punaviinin kera. Jälkiruokana tarjoiltiin vielä maukasta mustikkamoussekakkua ja kahvia. Lounas osui ja upposi kyllä täydellisesti ja maha täynnä oli kiva vetäytyä hetkeksi huilaamaan hotellille ja hyppäämään sieltä jälleen suksien päälle rinteisiin.
Illan hämärtyessä oli aika siirtyä kaakaomukin ääreen lämmittelemään ravintola
Pisteeseen, jossa afterski-meininki oli jo vauhdissa! Piste on yksi omista suosikkipaikoistani Rukalla, sillä siellä iloiseen menoon voi aina luottaa ja sijainti välinevuokraamon yhteydessä on kerrassaan loistava. Pisteen yhteyteen on muuten avattu
Les Alpes -niminen uusi, perinteistä alppiruokaa tarjoileva ravintola. Harmikseni en tällä reissulla ehtinyt sitä vielä käydä testaamassa, mutta ensi kerralla sitten ehdottomasti. Juustoiset alppilautaset, paneroidut leikkeet ja fonduepadat houkuttelevat selvästi muitakin, sillä perjantaina ravintola oli kuulemma aivan täynnä! Pöytävarauksen tekeminen ennakkoon on siis erittäin suositeltavaa.
Leppoisasta afterskistä suuntasin Kuru-rinteen alapäähän tähyilemään kohti hämärtyvää iltarinnettä. Tässä vaiheessa rinteestä oli sammutettu valot kokonaan ja odotimme perinteisen soihtukulkueen alkamista. Rinnettä alas palavat soihdut käsissään laskevat kulkueen jäsenet muodostivat aivan upean visuaalisen näyn, jota en valokuviin saanut harmikseni täydellisesti vangittua. Mutta joka tapauksessa soihtukulkue oli hieno kokemus, joka jäi elävästi mieleen!
Soihtukulkueen jälkeen taivas sykki vihreän, punaisen, violetin ja oranssinsävyisenä rakettien räjähdellessä. Ilotulitusta olivat kerääntyneet katsomaan etenkin perheen pienimmät, jotka riemunkiljahduksista päätellen olivat siitä haltioissaan. Ja kyllä niiden mahtipointisten, sydämenmuotoisten rakettien räjähtely lumosi hieman vanhemmankin katsojan.
Myöhemmin illalla suuntasimme vielä Kauppakeskus Kumpareessa sijaitsevan
Aste Brandstoren kaudenajavaisiin, jossa oli mahdollisuus nauttia virvokkeita ja tehdä löytöjä mukavaan -20 %:n hintaan. Aste myy laatubrändejä
Peakista Canada Gooseen, joten täällä kannattaa ehdottomasta käydä hiihtoreissun yhteydessä kurkkaamassa valikoimaa.
Kiitos vielä erinomaiselle matkaseuralle ja kaikille viikonloppuna tapaamilleni ihanille tyypeille! Nyt hetkeksi näkemiin ja pikaisiin palailemisiin!
Seuraa blogia Facebookissa, Bloglovin'ssa, Instagramissa ja Pinterestissä
yhteistyössä Ruka-Kuusamo Matkailun kanssa