Joulukuun puoliväliä viedään ja tässä viimeisen kahden viikon aikana meidän maailma on täysin mullistunut. Kävi nimittäin niin, että meidän pikkuneiti ehti kuin ehtikin syntyä marraskuun puolella, vaikka itse veikkaisin että hän menisi todennäköisesti joulukuun puolelle. Mutta hyvä näin ja samalla toiveeni siitä, että molemmat lapsemme ovat syntyneet marraskuussa, toteutui ♥
Tätä kirjoittaessani en voisi olla tyytyväisempi, sillä nyt kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen meillä alkaa löytyä jo alustava päivärytmi minin kanssa ja pilkahduksia hänen persoonastaankin olemme nähneet. Todella hymyileväinen, ketterä ja aktiivinen kommunikoija tuntuu hän olevan (plus kova syömään!) Jo syntymähetkellä minillä oli paljon tummaa tukkaa ja ihanan siniset isot silmät. Nyt hiusten sävy on alkanut selkeästi vaalentua ja veikkaan hänestä tulevan aika vaalea esikoisemme tavoin. Pikkuneidin mitat olivat 3695 g ja 49 cm, joten hän oli todella samankokoinen kuin esikoispoikamme (3685 g / 52 cm).
Meidän baby syntyi suunnitelmiemme mukaisesti Jorvissa, jonne hakeuduimme heti selkeiden supistusten alettua sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Neiti syntyi maanantaiaamuna hieman klo 10 jälkeen ja hauskasti pistin merkille, että juuri silloin satoi lunta aivan kuten neljä vuotta sitten marraskuun alussa syntyneen esikoisemme syntymähetkellä. Pääsin kotiutumaan sairaalasta vauvan kanssa jo heti seuraavana päivänä lounaan jälkeen, mikä oli todella ihana juttu. Onhan se vauvan hoitaminen ja uuteen tulokkaaseen totuttelu niin paljon kivempaa kodin rauhassa. Jorvin henkilökunnalle vielä kiitos hyvästä tiimityöstä, jolla homma vietiin maaliin!
Miten sitten itse voin? Aluksi kaikki on tietysti aikamoista toteuttelua uuteen ja olenkin nyt keskittynyt ennen kaikkea lepoon ja palautumiseen. Täytyy ihan rehellisesti todeta, että viimeiset pari viikkoa ennen babyn syntymää olivat aika tuskaa fyysisen jaksamisen puolesta. Onneksi fiilis on tällä hetkellä todella hyvä, sillä olen palautunut nyt omiin entisiin mittoihini ja paino on nyt jopa hieman alhaisempi kuin raskauden alussa. On kyllä uskomatonta, mihin naisen keho pystyy! Synnärille lähtiessä painoa oli tullut yhteensä n. + 10 kg ja nyt se kaikki on "heitetty" pois. Ihan mieletöntä ja oli hassua, kuinka sitä aluksi synnytyksen jälkeen jopa kaipasi vähän sitä tuttua ja turvallista mahaa. Joka tapauksessa tästä on hyvä jatkaa palautumista eteenpäin ja olen niin tyytyväinen, että babyn synnyttyä myös alkuun oikutellut alaselkä on vahvistunut ja tuntuu nyt normaalilta.
Kaikki vauvavarusteet, jotka meillä oli pitkälti jo valmiina esikoisen jäljiltä, ovat päässeet aktiiviseen käyttöön ja vaunulenkeilläkin on jo käyty. Tärkeimmät varusteet vauvavuonna voisi toimia ihan omana postauksenaan, koska näin kahden lapsen äitinä sitä on jo enemmän kokemuksen tuomaa tuntumaa siihen, mitä varusteita oikeasti tarvitaan ja mitkä ovat osoittautuneet turhiksi hankinnoiksi. Lähtökohtaisesti vältimme uusien juttujen hankkimista, sillä haluamme pitää kodin niin minimalistisena kuin mahdollista ja välttää turhaa tavaran kertymistä. Mooseskori, jonka hankin syksyllä tulevaa miniä varten, on osoittautunut erinomaiseksi käytössä ja onhan se myös kaunis sisustuselementti vaaleine sävyineen.
Ihanaa joulukuun jatkoa & palataan pian!
