21/08/2012

Pohdintoja syksystä ja kuluneesta vuodesta

Pikkuhiljaa alkava syksy on monelle uusi alku johonkin asiaan. Opiskeluiden aloittaminen tai päätökseen saattaminen, uuden harrastuksen kokeileminen, oman tyylin uudistaminen, tulevat talven lomasuunnitelmat, kodin sisustuksen muuttaminen, terveellisemmän ruokavalion noudattaminen, säännöllisen liikunnan aloittaminen....lista on pitkä ja kuulostaa varmasti ainakin osin monelle tutulta. Syksy jakaa mielipiteet vahvasti, sillä toiselle se on puhdistava ja uudistava vuodenaika, toinen taas pitää sitä masentavana ja synkkänä. Itse olen useimmiten kallistunut jälkimmäiseen mielipiteeseen, sillä rakastan lämpöä, valoa ja aurinkoa ja kammoksun kylmää, tukalaa viimaa ja nihkeää sadetta.

Pohdiskelin tässä taannoin, mitä asialle sitten oikein voisi tehdä, koska syksyn saapumista ei valitettavasti voi estää. Yksi piristysruiske ovat olleet tietysti uudet työvaatteet, entistä terveellisemmän ja säännöllisemmän ruokavalion noudattaminen kesän jälkeen, perheen ja ystävien tapaaminen ja oman tyylin uudistaminen. Kuitenkin olen huomannut, että eräs merkittävä seikka, joka ajaa ainakin omalla kohdallani ylitse muiden, on stressin vähentäminen. Liiallinen pingottaminen ja hermoilu ei paranna omaa olotilaa eikä hyvinvointia, vaan johtaa helposti riittämättömyyden tunteisiin. Taito nauttia elämän pienistä iloista joka päivä on avain rentoutuneeseen ja onnelliseen olemukseen. Mielestäni jokaisesta päivästä pitäisi pyrkiä löytämään arjen iloisia hetkiä, jotka eivät useinkaan vaadi suuria ponnisteluja. Vastavuoroisuus ja hyvän fiiliksen jakaminen niin ystävien kesken kuin parisuhteessakin on tärkeää.




Syksy on monella tapaa myös hyvää aikaa pysähtyä kuulostelemaan kuluneen vuoden tapahtumia. Kalenterissa ja valokuvissa muistot säilyvät, mutta välillä olisi hyvä virkistää niitä ja miettiä, mitkä ovatkaan olleet tähän mennessä ne vuoden antoisimmat, mieleenpainuvimmat tai hauskimmat hetket. Se auttaa myös selventämään itselle, mihin suuntaan elämässä on parhaillaan kulkemassa ja mitkä ovat ne asiat, joihin kannattaisi myös tulevaisuudessa panostaa.

Osa ehkä muistaakin, että tein vuodelle 2012 muutamia lupauksia, joista tähän mennessä suurin osa on ilokseni jo toteutunut. Muutama lupaus on vielä työn alla, mutta kaiken kaikkiaan vuoden kokonaissaldo on varsin positiivinen. Lupauksista tähän mennessä ovat toteutuneet seuraavat:


Lupaan haastaa itseni tekemään säännöllisesti hyviä tekoja ja auttamaan muita
Välillä tämä tulee itsestään ja huomaamatta ja välillä taas vaatii pientä tsemppausta. Prosessi, joka ei koskaan tule liian valmiiksi.

Lupaan kehittyä ammatillisesti 
Omasta ammatillisesta kehityksestä tulee aina erityisen hyvä mieli, sillä se omaa pääomaa, joka säilyy ja jota pystyy jalostamaan ja soveltamaan jatkossa erilaisten haasteiden ja ongelmatilanteiden parissa. Elinikäinen prosessi, mutta tänä vuonna olen saanut tähän erityisen hyviä eväitä! 

Lupaan muistaa nauraa ja nauttia elämästä ja arjen iloista
En tiedä, miksi nauraminen ja pienistä asioista iloitseminen on välillä niin vaikeaa. Pieni leikkimielinen hassuttelu ei tee kenestäkään vähemmän vakavasti otettavaa ja aiheuttaa huomattavasti vähemmän otsaryppyjä, kuin synkkämielinen pälyily :) 

Lupaan kehittyä bloggarina ja pyrkiä tuottamaan blogin kautta iloa myös kaikille sen lukijoille
Tähän haasteeseen olen mielestäni vastannut ja haluan välittää tässä vaiheessa, kun vuotta on vielä jäljellä kaikille lukijoille nöyrimmät kiitokset siitä, että olette viihtyneet 3xC:n parissa koko ajan kasvavalla joukolla! Kiitokset myös kannustavista kommenteista, jotka innostavat jatkamaan tätä uskomattoman hauskaa ja antoisaa harrastusta.

Lupaan noudattaa terveellisiä elämäntapoja ja ravintorikasta ruokavaliota
Olen kuluneen vuoden aikana oppinut kuuntelemaan kehoani entistä paremmin ja se myös näkyy ulospäin lisääntyneenä hyvinvointina ja jaksamisena. Vaikka pyrin syömään terveellisesti ja hiilihydraattitietoisesti, en enää ole asian suhteen niin fanaattinen kuin aiemmin. Uskon, että oma kroppa kyllä kertoo parhaiten, millainen ruokavalio sille sopii.

Matkustaa johonkin kohteeseen, jossa en ole vielä käynyt
Tähän kohtaan tulee jotakin konkreettista, sillä tänä vuonna vierailin ensimmäistä kertaa Puolassa. Upea kokemus, herkullista ruokaa ja ihania ihmisiä!

Olla onnellinen ja elää jokaisessa hetkessä täysillä
Tähän pyrin joka päivä. Onnellisuus ei ole pysyvä tila, johon pääsee tekemättä mitään. Onnellisuus voi kuitenkin asua pienissä arjen hetkissä ja niissä pyrin elämään täysillä.



Uutta intoa, puhtia ja voimia alkavaan syksyyn!
xoxo Laura
SHARE:

20/08/2012

Loving the style: Sofi Fahrman

Lupasin aiemmin blogissa täydentää Loving the style -sarjaa esittelemällä erään länsinaapuristamme kotoisin olevan tunnetun muotivaikuttajan tyyliä. Tällä kertaa siis vuorossa Sofi Fahrman, joka on vuonna 1979 Tukholmassa syntynyt ruotsalainen journalisti. Sofi asuu tällä hetkellä New Yorkissa ja toimittaa viikottain Aftonbladetissa ilmestyvää Sofis Mode -palstaa ja bloggaa omaan Sofis snapshots-nimiseen blogiinsa. Viime aikoina Sofi on kunnostautunut Elsa-kirjojen parissa. Suomessa on toistaiseksi ilmestynyt ainakin Sofin Elsas Hemlighet-niminen teos, jota myy ainakin Stockmann.

Sofi on naapurintyttömäisen kaunis ja hänen tyyliinsä on siksi helppo samaistua. Sofin tyyli on rennon tyylikäs ja monet hänen suosimistaan asukokonaisuuksista sopivat normaaliin arkikäyttöön.Sofin tyylin avaimet: avoimena liehuvat vaaleat hiukset, lyhyet, räätälöidyt shortsit, v-aukkoiset mekot ja paidat ja kultaiset asusteet.



Siistit shortsit sopivan arki- ja työkäyttöön, kun yhdistät niihin kauniit korkokengät ja blaiserin tai silkkipaidan. Avokasmalliset nudekorkokengät antavat säärille lisää pituutta katkaisematta niitä. Kokeile rohkeasti myös pastillinsävyisiä shortseja klassisten farkkushortsien rinnalle.




V-aukko on usein imartelevampi vaihtoehto kuin pyöreä o-aukkoinen yläosa, vaikka olisitkin Sofin lailla hyvin hoikassa kunnossa. V-aukkoisen yläosan kanssa käytettäväksi sopivat erinomaisesti myös näyttävät korut, jotka laskeutuvat hyvin iholle. Väljä kaula-aukko antaa koruille tilaa, eikä tee kokonaisuudesta täyteen ahdetun oloista.




Herrainkengät, siistit kauluspaidat, räätälöidyt bleiserit ja nahka- ja mokkatakit tuovat sopivat ripauksen asuun, joka muuten saattaisi olla liiankin naisellinen. Tässä asussa Sofin klassisen valkosen kauluspaidan hauskana yksityiskohtana on musta satiinirusetti.




Hieman rennompiin coctail-tilaisuuksiin Sofi pukeutuu usein joko puuterinsävyiseen beigeen tai mustaan. Tämä klassinen värikaksikko toimii hyvin myös yhdessä eikä petä koskaan. Sofi on myös viehtynyt erilaisiin ketjuihin, joita hänellä nähdään usein koruissa ja laukkujen yksityiskohdissa.





Tämä talvinen kokonaisuus on aivan ihana ja täytyy ehdottomasti testata copycatina talven tullen. Myös kuvan LV-laukku näyttää tutulta ;)  Sofin kaunis tekoturkis toimii sekä päiväkäytössä talvella että iltakäytössä pikkumekon kanssa.





Juhlissa Sofi sävyttää yleensä upeassa mekossa ja korkeissa koroissa. Neidon juhlapukeutumisessa nähdään usein myös hieman vahvempia sävyjä kuten turkoosia, sähkönsinistä ja tummanpunaista. Punainen väri pukee Sofia upeasti ja oikeanpuolimmaisessa  kuvassa näkyvä vaalea pitsimekko on mielettömän ihana



Ihanaa alkanutta viikkoa!
xoxo Laura

SHARE:

Puolalainen auringonkukka-leseleipä

Viikonloppu on taas takana ja toivottavasti se sujui myös osaltanne mukavissa ja aurinkoisissa merkeissä. Blogin päivityksessä ollut pieni tauko katkeaa tähän postukseen, jossa julkaisen puolalaisen auringonkukka-leseleivän reseptin. Leipä on ihanan täyttävää ja eikä suuren lesepitoisuutensa ansiosta aiheuta ikävää oloa. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan!


Puolalainen auringonkukka-leseleipä

noin kaksi-kolme leipää (leivinpaperille tai kaupan foliovuokiin tehtynä):

- 9 dl vettä
- 1 pkt hiivaa
- 1 pkt ruislesettä
- 1 ps auringonkukansiemeniä
- suolaa
- ripaus hunajaa tai sokeria
- vehnäjauhoa

Lisää kädenlämpöiseen veteen paketillinen ruislesettä ja pussillinen auringonkukansiemeniä. Lisää murentaen hiiva seokseen. Vatkaa ja lisää suola ja sokeri/hunaja. Lisää vehnäjauhoja vain vähän, niin että saat hyvän koostumuksen leipään. Ei haittaa, vaikka taikina jäisi vähän löysäksi, koska sen voi kauhoa sitten suoraan foliovuokiin. Voit myös paistaa leivät uunipellillä ja taikinasta tulee noin kaksi kokonaista pyöreää leipää.

Kohota n. 30 - 45 min ja paista kohonneet leivät 200 asteessa noin puoli tuntia tai hieman pidempään uunista riippuen. Leipää voi loistavasti pakastaa vaikka valmiiksi viipaleiksi leikattuna ja heittää sitten aamulla tai illalla paahtimeen.



SHARE:
Blogger Template Created by pipdig