01/03/2011

Ruokauutisia

Olipas mainio uutinen, jonka hetki sitten bongasin Iltalehden sivuilta! Nimittäin se, että Helsingin yliopistoon on perustettu suomalaisen ruokakulttuurin professuuri. Tarkoitus on varmasti edistää ja ylläpitää tietämystä suomalaista ruokakulttuurista ja lehden mukaan yliopisto uskoo koko suomalaisen elintarviketeollisuuden hyötyvän ruokakulttuurin tutkimuksesta, jota jatkossa tullaan Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa tekemään. Ruokaan liittyvää tutkimusta tehdään useissa Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa parhaillaankin, myös omassa tiedekunnassani, mutta kyseinen professuuri on silti oman alansa ensimmäinen. Toivottavasti tästä on tosiaan hyötyä elintarviketeollisuudelle ja palaamme mahdollisimman puhtaasti ja perinteisin, laadukkain menetelmin tuotettuihin elintarvikkeisiin turhat lisäaineet ja lukemattomat light-versiot unohtaen.

Nyt aamupalaa nauttimaan ja sitten yliopistolle tieteellisten viitteiden hakuun ja hyödyntämiseen preppaavalle kurssille, joka varmasti antaa lisäboostia ison G:n eli pro graduni työstämisessä.

photo Ruokatieto

Kotiin hetki sitten palattuani innostuin vielä jatkamaan blogin päivitystä, sillä nautin lounaaksi hetki sitten aivan ihanaa chevresalaattia, nam! Ostin eilen keskustan Herkusta Stockan omaa pestoa, salaattitarvikeet sekä chevreä ja paria muuta loistavaa juustoa: lampaanmaitopohjaista espanjalaista El Pastoria, ranskalaista kermaista lampaanmaitoon tehtyä Brebiouta, pehmeää lehmänmaidosta valmistettua ranskalaista Saint Andrea sekä italialaista, voimakasaromista lehmänmaitopohjaista Provolone Piccantea, joka oli minulle uusi tuttavuus.

Päivän lounassalaattiin kuului chevren lisäksi jäävuorisalaattia, maapähkinöitä, keltaisia kiivejä, terttutomaatteja, kurkkua ja vihreää pestoa. Chevren paistoin pannulla oliiviöljyssä ravintolatyyliin leipäviipaleen päällä ja perinteisen vaalea leivän asemasta käytin itsepaistettua mantelileipää. Chevren paistuessa alapuolelta sivelin sen päälle appelsiiniöljyllä maustettua Mellangårdin Aurora-hunajaa ja lisäsin lorauksen balsamicoetikkaa. Käänsin chevren toisinpäin ja paistoin pienen hetken juustoa tasaisesti liikutellen. Paistuneen juuston asettelin salaattilautaselle ja päälle lisäsin pestoa. Todella herkullista ja suosittelen kokeilemaan!


Ruokailua ennen innostuin tekemään keittiön ja jääkaapin suursiivouksen, johon kuului pakkasen läpikäynnin lisäksi jääkaapin kartoitus jo aikansa eläneiden, kaappiin vahingossa unohtuneiden elintarvikkeiden varalta. No, jotain saalista sieltä löytyi, samoin pakkasesta :) Jääkaappini sisältö vaihtelee jonkin verran päivittäin, mutta yleensä sieltä löytyvät ainakin seuraavat tuotteet: maitoa, voita, pestoa, juusto(j)a, kananmunia, maitorahkaa, turkkilaista jogurttia tai luonnonjogurttia, hilloja juustoille sekä salaattiainekset. Lisäksi kuivakaapin uumemista löytyy monia erilaisia teelaatuja- ja makuja, extra virgin oliiviöljyä, hunajaa, sipuleita, mausteita, vuorisuolaa ja balsamicoa. Hedelmät ja usein myös tomaatit säilytän huoneenlämmössä, jotta ne kypsyvät (Suomessa hedelmät ja vihannekset myydään usein talviaikaan valitettavan raakoina) ja samalla niiden maku pysyy mielestäni parempana. Pakkasestani löytyy yleensä erilaisia marjoja ja vihanneksia, joita voi kaivaa esille smoothiehin makua tuomaan tai pahan päivän varalle, kun ei ole aikaa tai intoa käydä kaupassa.


Vielä loppuun muiden ruokakuulumisteni lisäksi muutama sana viime lauantaina ystävieni kanssa nauttimistamme viineistä. Viinien kanssa tarjolla oli Maraboun tummaa, 70 prosenttista pekaanisuklaata, ranskalaista lehmänmaitoon tehtyä Morbieriä, espanjalaista lampaanmaitopohjaista Manchegoa, ranskalaista maalaisbrietä, tummia viinirypäleitä ja itse paahdettuja ja oliiviöljyllä ja vuorisuolalla maustettuja maapähkinöitä. Oma valintani oli tällä kertaa chileläinen Cousini-Macul Dona Isidora Rieslig 2009, joka oli maultaan varsin mineraalinen ja kevyen yrttinen ja soveltui hyvin seurusteluviiniksi. Eräs viinejä erityisesti opiskeleva ja harrastava seurueemme jäsen oli päätynyt italialaiseen, varsin kuivaan Rotari Roseén vuodelta 2006. Alkon tietojen mukaan viinin nimi, Rotari, juontuu lombardialaisesta Rotari-nimisestä kuninkaasta, joka asui Mezzocoronan seutuvilla vuonna 650 jKr. Viinipullossa mainittu italialainen talento-nimitys takaa, että kyseinen kuohuviini on tehty perinteisellä samppanjamenetelmällä.

Illan aikana nautittiin myös erittäin kuivaa, sitruksisen yrttistä espanjalaista Parés Balta Brut 'b' -luomucavaa, joka on hyvin tuore uutuus Alkon valikoimassa. Alkon tietojen mukaan Parés Balta on perheomisteinen viinitalo, jonka historia alkoi jo 1790-luvulla ja talolla on nyt viinitarhoja viidellä eri tilalla, joita kaikkia viljellään luonnonmukaisin menetelmin. Myös toinen luomuviini, espanjalainen Riojan alueelta tuleva keskitäyteläinen ja tumman marjainen Castroviejo Tempranillo -punaviini, jonka tuotantoalue on luomutarha Yerga-vuoren juurella Riojan viinialueella Pohjois-Espanjassa, oli illanistujaisissa mukana. 


SHARE:

2 kommenttia

  1. Anonyymi4/13/2011

    Hieno blogi,

    Koska esittelet alusvaatemakuasi?

    t. Istwan

    VastaaPoista
  2. Kiitos :) Alusvaatemakuni esittelyyn menee varmasti hetki, mutta todetaan tähän, että musta toimii aina :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Blogger Template Created by pipdig